halusin Eläkkeelle
Viimeiset vuodet olen ollut töissä osatyökyvyttömyyseläkkeellä 30h/vk. Olen ollut vuoronperään sairaslomalla ja töissä noin puolen vuoden sykleissä. Sinnillä ja halusin olla töissä. Työtä oli mukautettu helpommaksi. Olin tosi rikki kipujen kanssa. Kun tulin töistä, yritin nukkua päikkärit, mutta kivut estivät sen. Makuuasento oli pahin. Olin väsynyt ja turhautunut. Olin vuosikaudet töissä kipeänä ja psyykkisesti huonosti voivana.
Olin ollut taas sairaslomalla vuoden 2025 helmikuusta. Silloin jäykistettiin yksi peukalonivel. Saikku jatkui masennuksen vuoksi. Kesäkuussa oli soten psykiatri ja syyskuun alussa työterveyden psykiatri ja työterveyslääkäri. Sanoin, että nyt en enää jaksa. Kaikiltä lähti lausunto mun ensimmäisen kokoeläkehakemuksen liitteeksi. Kaikkien yllätykseksi päätös tuli jo kolmessa viikossa ja oli myönteinen. Pysyvälle työkyvyttämyyseläkkeelle. Kyllähän se oli aika uskomatonta.
häpeä
Eläkkeelle pääsy on ristiriitainen asia vaikka sitä olisi toivonutkin. Siitä kokee jonkin sortin häpeää. Syyllisyyttä ja vähemmyyttä etten enää en pysty töihin.
eläkeläisen arki
Eläkkeelle siirtyessä moni asia muuttui. Hyvä työterveys hävisi, Kaikki ne tutut hoitajat, fyssarit, minut tunteva omalääkäri. Siirryin julkiseen terveydenhuoltoon. Siinä kohdassa tuli turvaton olo. Kuinka hoitoni järjestyy ja miten uusi lääkäri suhtautuu lääkityksiini ja niin edelleen. Julkinen puoli sitten toimikin Kainuussa hyvin. Täällä on toimiva omalääkärijärjestelmä. Kiireettömissä asioissa laitetaan viesti omahoitajalle ja hän delegoi tarvittaessa lääkäriä.
Suuri muuttunut asia on aika. Ensimmäistä kertaa vuosiin on aamulla voinut tulla ajatus: Mitähän tekisin? Elikkä on ollut hintsusti tylsää. Tämä on minulle uusi olotila kun oon tottunut tekemään asioita sata lasissa, että kerkiäisin edes jotain. Tai olen miettinyt tuskastuneena jonkin tehtävän aloittamista kuitenkaan aikaan saamatta yhtään mitään.
Nyt rauhallisina aamun hetkinä teen mitä haluan ja keksin aina jotain kiinnostavaa. Minulla on aikaa tehdä asioita jotka voimauttavat; mielimaalauksia, haikuja, koruja. Olen hiljalleen palannut Mielenterveyden Keskusliiton vapaaehtoistoimintaan. Viimeksi olin vertaiskirjoittajana Kipinän lukupiirissä ”Trauma kuin menneisyyden mylly”. Se tuntui lempeältä tekemiseltä, eikä suorituspaineita tullut.
Ensi kesänä päästään päästään mökkeilemään useammin kuin ennen. Nuotion ääressä makkaranpaistoa ja hiljaista lipumista järvellä niin, että kuuluu vain sähkömoottorin pieni hyrinä. Siellä sielu lepää. Missä on sinun rauhan paikka?
ohje mielimaalaukseen
Tämä kirjoitus on kuvitettu teoksilla, joita nimitän mielimaalauksiksi. Ne kumpuavat täysin mielikuvituksestani. Teippaa paperi alustaan. Teippaus palauttaa paperin kuivaessaan taas sileäksi. Lidlissä on välillä myynnissä hyviä, reunat valmiiksi liimattuja vesivärilehtiöitä. Maalaa erilaisia vesivärilänttejä paksulle, alustaan teipatulle paperille. Voit käyttää lempivärejäsi. Anna teoksen kuivaa seuraavaan päivään tms ja irrota alustasta. Pyörittele paperia ja kohta alat löytämään paperista hahmoja tai kuvioita. Vahvenna näiden rajat tussilla. Voit lopuksi piirtää kuvaa täydentävää ekstraa.
Viimeisimmät kommentit