Saimme jälleen olla ihanassa Sievissä pitämässä Traumamatka 2020 – leiriä. Aurinko paistoi liki läpi leirin vaikkakin saatiin nauttia myös pienestä kesäsateesta.  Järvenrantamaisema sai kaikilta huokauksia kauneudestaan ja leiriläiset imivät itseensä luonnon rauhaa ja painoivat mieleensä ympäristön kauneuden.

Meitä oli toista kymmentä osallistujaa, leirillä ei ollut vetäjää, vaan yhdessä rakensimme ohjelman. Joka päivälle oli jotain yhteistä tekemistä, minkä olimme ite etukäteen suunnitellu. Leirikeskuksen pöydällä oli koko ajan kirjallisuutta esillä samoin makramee solmeilu mahdollisuus oli tyhjiin hetkiin tai niihin hetkiin, jos ei jaksanut osallistua ohjelmaan.

 

Meillä oli mukana erilaisia kortteja, niiden avulla oli helppo käsitellä erilaisia tunteita ja jotenkin selkeyttää ajatuksiakin, ymmärtää itseään paremmin.

Metsässä kävimme rauhoittumassa metsämeditaation merkeissä, hengitimme, kuuntelimme ja kosketimme metsää. Kirjoitimme yhdessä runoja, tanssimme ja leikimme huiveilla. Tuulessa liehuvat huivit olivat kauniita, ripustimme huivit vieriviereen toisiinsa kiinni, symbolisoimaan vertaisuutta ja  yhteenkuuluvuutta.

Ryhmäytyminen tapahtui nopeasti ja ympäristö antoi sille ja leirillemme mahtavat puitteet. Sievin seurakunnan leirikeskus on vertaansa vailla; järvimaisemassa, luonnon hiljaisuuden keskellä on tilaa itselle ja omille tunteille. Monipuolinen ympäristö mahdollistaa monenlaisen tekemisen, rauhoittumisesta, pelailuun ja keskustelemiseen. Sauna lämpeni joka ilta ja Ihanan pehmeiden löylyjen jälkeen oli mukava pulahtaa järveen uimaan.

leiriläisten ajatuksia

“En ollut aiemmin tavannut vertaisia, ja leirille lähtö jännittikin jonkin verran etukäteen. Kuitenkin jo muutaman tunnin kuluttua leirille saapumisesta tiesin tulleeni paikkaan jossa tulisin kokemaan jotain ainutlaatuista. Siihen kaikkeen mitä yhdessä koimme leirillä on vaikea löytää sanoja. Olen kiitollinen jokaisesta vertaisesta jonka tapasin. Leirillä tunsin olevani hyväksytty omana itsenäni sekä osa koko ihanaa leiriporukkaamme. Yhteenkuuluvuus tuntui hyvältä. Kotiin lähden monta aarretta ja ystävää rikkaampana.”    -Pia-

“Leiri täynnä meitä ihania, särkyneitä ihmisiä, raajat vapisten toisiamme kohti kurkottaen, emme enää yhdessä pelkää kosketusta. Paljaalla ihollamme ilon ja naurun värinä, suohon suttaantuvat kyyneleemme. Metsän syli pitää meitä ja järvivesi huuhtoo meidät pois. Silti olemme olemassa nyt enemmän kuin koskaan.”                                                -Mervi-

“Kiitos! Oli mukava olla, mukavaa yhdessäoloa ja voimauttavaa vertaistukea.”                                                              -Henna-

“Oli kotoisaa saapua viime kesästä tuttuun Sievin srk:n leirikeskukseen. Kaunis niemi rauhoittaa, veden liplatus ympärillä, suojelevien puiden sylissä. Kokosimme yhdessä mandalan luonnon antimista, teimme huiveista liehuvat liput ja keräsimme mustikoita. Oli ihanaa tuntea olonsa normaaliksi ja ymmärretyksi.”    -Heidi-

“Kiitos! Oli helppo olla teidän kanssa.”      -Jenni-

“Mahtava leiri, kiitos! Parasta on vertaiset, sitä tukea ja yhteenkuuluvuutta ei voi millään korvata. Ilmat suosivat, ympäristö veden äärellä ja metsän ympäröimänä loi rauhan ja kiitollisuuden ilmapiirin. Nyt jaksaa taas hetken.”       -Mimmu-

“Päivät meni hyvin. Osasin ottaa rennosti ja en kannatellut liikaa muiden tunteita vaan osasin keskittyä omaan olooni ja vointiini. Muistin hengittää!!! Kaikki meni hyvin. Tarpeeksi hyvin. Olen tyytyväinen, että kaikki rullasi omalla painollaan.”       -Nina-

“Lähdin leirille monin eri tuntein. Odottavin, jännittäen, pienesti vatsanpohjassa kihelmöiden ja odotin sitä rauhaa mikä Sievissä on. Koin leirillä jotain todella ihanaa ja yllätin totaalisesti itseni. Vertaisten kannustamana ja heiltä saadun tuen avulla uskalsin kävellä laiturille. En pudonnut, en kaatunut vaikka huimasi ja laituri keinui, lopulta pulahdin minäkin uimaan, se oli niin voimaannuttavaa. Olin niin kiitollinen tästä kohdasta, että se sai mut itkemään. Kuinka pelkäänkin laitureita, siltoja ja vettä niiden alla. Se ei ole enää niin iso mörkö, voitin tässä kohtaa pelkoni. Ihanaa. Kahdesta onnistuneesta kokemuksesta on hyvä jatkaa rohkeasti eteenpäin, jospa vielä uskaltaisin uudelleen. Kiitos ihanat vertaiset. Kiitos, että olette ja mahdollistitte hienon leirin mikä meillä oli. Ensi vuonna uudelleen.”      -Mona-

Kiitos Sievi. Kiitos Sievin seurakunta.