Tänä vuonna kesän paras juttu tähän mennessä oli monen osallistujan mielestä traumamatkaleiri, joka järjestettiin Sievin seurakunnan leirimajalla 9. -13.7 2025.  Kokoonnuimme 13 vertaisen porukalla uskomattoman kauniiseen luontoympäristöön viettämään tämän vuoden leiriä.

Nautimme luonnon rauhasta, uimme ja saunoimme niin paljon kuin keho sietää.  Jaoimme syvällisiä ajatuksia vinttipiirissä ja keskustelut vertaisten kanssa olikin mielestäni leirin parasta antia. Luonnossa ollessaan moni tunsi saavansa voimauttavia kokemuksia. Riippumatolla maatessaan pystyi olemaan hetkessä läsnä ja vaikkapa tuijottamaan yläilmoihin.

 

Katse ylös. Mäntytaivas. kuva: Annika

 

Leirillä sai osallistua yhteiseen toimintaan sen verran kuin jaksoi ja sai ottaa omaa aikaa aina kun tarvitsi. Meillä oli hieno mahdollisuus puuhastella yhdessä vertaisten kanssa kaikenlaista. Aamuisin avasimme kehomme terassilla erilaisin herättävin liikkein.  Leirillä oli erilaisia pajoja, kuten runopaja, jossa porukka kirjoitti mitä hauskimpia runoja. Yksi vertaisista ohjasi antoisan kirjoituspajan. Oli kehollisia pajoja, kuten joogaa ja tre:tä.

Itselleni yksi leirin kohokohdista oli luova tanssi, tanssimme leirikirkossa järven rannalla, jonne kävelimme suon läpi pitkospuita pitkin.  Ihmiset ottivat erittäin kauniita valokuvia toisistaan voimauttavan valokuvan pajassa. Pajoja oli monta, toivottavasti en unohtanut mainita jotain niistä. Lisäksi punoimme leirikoruja yhden vertaisen tuomista kauniista, värikkäistä helmistä. Istuimme yhdessä iltaa ja päivää myös kutimet kädessä. Ruoka, jonka valmistimme yhdessä oli herkullista ja sitä oli riittävästi. Iltaisin grillasimme auringon paahteessa ja kuuma oli.

Murheiltakaan ei leirillä vältytty. Pari leiriläistä sairastui flunssaan leirin aikana ja sen jälkeen. Leiriin kuului myös ihmisten pahat olot ja surulliset hetket, mutta usein koettiin, että vertaisten myötätuntoinen seura auttoi niissä hetkissä.

 

Neulehetki. Kuva: Jenni.

 

Runo. Kuva: Nina

 

Kysyin leiriläisiltä leirin jälkeen whatsapp-ryhmässä, mikä oli parasta leirissä. Kokosin tähän meidän kaikkien ajatuksia leirin parhaista hetkistä ja asioista.

Parasta leirissä oli:

  • Uiminen ja saunominen yhdessä
  • Muiden seura
  • Katko omaan elämään
  • Vertaisten seura, saunominen ja ympäristön kauneus ja rauhallisuus
  • Vertaisten turvallinen seura, lumoavan kaunis luonto
  • Sai osallistua tai olla osallistumatta yhteisiin hetkiin ja sai olla oma itsensä
  • Vertaisten vastaanottava seura, luonto ja luonnossa uiminen yhdessä
  • Sai olla oma itsensä, vertaisten seura ja kaunis mökkiluonto
  • Luonnon läsnäolossa viipyminen ja hyvästä ruoasta ja seurasta nauttiminen

 

Lepohetki. Kuva: Jaana

 

Räiskäle. Kuva: Minna

 

Ruudun takaa. Kuva: Sofia

 

Kaunis iltahetki. Kuva: Sofia

 

Viimeisenä, muttei missään nimessä vähäisimpänä on kiitosten aika. Tästä kaikesta leirillä kokemastamme on syytä kiittää Sievin seurakuntaa ja erityisesti Anitaa. Ilman teitä, meillä ei olisi ollut paikkaa pitää leiriä. Kiitämme Seija Hirstiötä, joka on laittanut traumamatka toiminnan aikoinaan alulle. On syytä kiittää myös ihan jokaista leiriläistä, ilman meitä leiriä ei olisi. Kiitämme suuresti myös niitä leiriläisiä, jotka kantoivat erityistä vastuuta leirin toimivuudesta, kuten ilmoittautumisista, ruoan tilauksesta, kyydityksistä jne.  Kiitämme eritoten seurakunnan ihanaa vapaaehtoista, joka tuli korjaamaan jääkaappimme, kun se lakkasi toimimasta kesken leirin. Kiitos kaikille! <3  Toivottavasti näemme ensi vuonna!

 

Yhteinen kahvihetki. Kuva: Nina

 

Teksti: Heidi