Osatyökykyisenä töissä

Erityisen turvattomassa asemassa ovat ne psyykkisesti sairastuneet, jotka ovat työttömänä. Minä en kuulu heihin, vaan minulla oli onneksi vakituinen työpaikka kun sairastaminen alkoi. Koen itseni etuoikeutetuksi.

työterveyshuolto

Minulla on työterveyshuolto. Kun jouduin ensimmäistä kertaa kahdeksi viikoksi sairasvapaalle masennuksen ja työuupumuksen vuoksi, kirjoitti oma työterveyslääkäri minulle lähetteen työterveyspsykologille. Oma lääkäri todella tarkoittaa sitä, että joka työpaikalle on nimetty omalääkäri, jolla käydään. Hän muistaa sinun asiasi jos joudut käymään usein. Aina ei tarvitse aloittaa alusta.  Kun on sama lääkäri vuosia, syntyy luottamuksellinen suhde. Lääkäri tietää mikä on normaalia ja mikä ei. Pääsin hetimiten juttelemaan psykologille ja kävin siellä kolmisen kertaa. Sitten työterveyspsykologi kirjoitti lähetteen julkiselle puolelle psykiatrian poliklinikalle.  Minulla on myös työfysioterapeutti jolta voin käydä hakemassa jumppaohjeita sekä omahoitaja.

Ilman työterveyttä kävisin terveyskeskuksessa ja lääkäri vaihtuisi yhtenään. Saa varautua viikkojen jonoon jos lääkäriin mielit. Voi olla ettet lääkäriä näkisikään vaan puhelimella hoitajan kautta asioita hoidetaan. Jos on kiireellinen asia, voi olla, että et saa lääkärinaikaa samalle päivälle, koska ajat menevät niin nopeasti. Pitää soittaa uudelleen seuraavana aamuna. Olen käyttänyt julkista terveydenhuoltoa aina ennen tätä työsuhdetta.

Osaan arvostaa nykyisiä etuuksia. Työterveys muuttui vuoden vaihteessa suureen valtakunnalliseen ketjuun. Tämä on ollut aivan upeaa. Olen ollut aivan lumoutunut. Chat-palvelu josta voit varata aikaa tai kysyä apua. Ajanvaraus netissä, eikä tarvitse odotella takaisinsoittoa. Röntgen ja labra ovat samassa rakennuksessa ja ne toimivat nopeasti. Huh huh. Jos en olisi nähnyt, en uskoisi. Julkisen labran ensimmäinen paastoajan tapainenkaan (klo 9.55) on 11 päivän päästä. 

Oi niitä onnellisia keillä on ollut vauvasta asti sairaskuluvakuutus ja he eivät tiedä edes aiheesta terveyskeskus. 

sairasvapaan jälkeen työkokeiluun 

Olen vuosien aikana käyttänyt kaikki avut mikä mahdollista. Olen ollut niin pitkään kuin mahdollista osasairauspäivärahalla. Tällä oli hyvä keventää työtä. Olen käynyt myös Kelan kuntoutuksessa. Työnantaja on päästänyt minut aivan mielellään. Vointi meni alamäkeä. Lopultaan olin yhtä pötköä kaksi vuotta sairasvapaalla. Puoli vuotta ennen sairasvapaan loppua lähdin työkokeiluun vanhaan työpaikkaani. Olin silloinkin vielä aika huonossa kunnossa. Työkokeilu on siitä hyvä, että minua ei laskettu työtunteihin mukaan, vaan olin tavallaan työpaikalla ylimääräisenä. Ei ollut paineita tehokkuudesta ja nopeudesta. Sain keskittyä toipumiseen ja totuin taas hälinään ja ihmisvilinään. Tiesin että työkokeilun jälkeen alkaisi tavallinen työ.

Jos minulla ei olisi ollut vakituista työpaikkaa, ei työllistyminen työkokeilun jälkeen olisi ollut lainkaan varmaa. Kun työtön työnhakija sairastuu kuten minä, hän tulee käymään eri paikoissa työkokeiluissa, mahdollisesti myös palkkatukitöissä ja ilmaisissa harjoitteluissa. Vakituisen työn saaminen on vaikeaa. Osatyökykyinen on työnantajalle riski. Viimeisin työnantaja joutuu pulittamaan pitkän pennin, jos hänen työntekijä jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Se on varmaankin syynä osatyökykyisten vaikeaan työllistymiseen.

määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke 

Työkokeilun jatkoksi työvakuutusyhtiö Ilmarinen myönsi minulle määräaikaisen osatyökyvyttömyyseläkkeen, jonka määrä on laskettu aiempien tulojeni mukaan. Se on muutamia satasia.  Teen töitä noin 18 tuntia viikossa. Onneksi miehelläni on töitä. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä pitää koko ajan tarkkailla paljonko tiliä tulee. Jos kolmena kuukautena peräkkäin tuloraja ylittyy, osaeläke lopetetaan. Tuloiksi lasketaan kaikki työnantajan tilittämät rahat; lomapalkka, tulospalkkiot ja lisät.

Jos olet työtön  ja menet oman jaksamisen vuoksi osa-aikatöihin, ei kukaan maksa sinulle mitään ylimääräistä. Pienellä palkalla on vain selvittävä. Sinun on esitettävä supertervettä ja jaksavaa, että saisit seuraavan määräaikaisen työsopimuksen tai vakituisen työpaikan.

Työaikajärjestelyni on mietitty työterveyslääkärin kanssa.  En tee raskaita ja haasteellisia iltavuoroja. En enää selviytynyt niistä kunnialla ja seuraavana aamuna tuli sanomista. Oli ikävä tulla luimuillen aamulla töihin ja pelätä mitä taas olen tehnyt väärin tai jättänyt tekemättä. Luonnollisesti tämä paine vaikutti paljon jaksamiseeni. Koska nyt teen vain aamuvuoroja, se tarkoittaa sitä, että muut tekevät iltoja enemmän. Tämä on herättänyt keskustelua selkäni takana ja ymmärrän, että se tuntuu epäreilulta. Nykyisestä työajastani selviydyn hyvin ja se on kaikkien etu. En enää juurikaan ajattele mitä muut ajattelee. En koe syyllisyyttä.

mukautettu työ  

Nyt työpaikallani on otettu käyttöön mukautettu työ. Eli työterveyslääkäri ei kirjoitakaan sairasvapaata vaan mukautettua työtä määräajalle. Mukautettu työ on voi olla hyvin monenlaisia työtehtäviä riippuen millä tavalla on sairas. Mukautetun työn tekijää ei lasketa mukaan työtunteihin, eli hän on ns. ylimääräinen kuten työkokeilijakin. Hänelle maksetaan normaalisti palkka. Tämä on tuttua jo monella muulla työpaikalla. 

Olen nyt sairasvapaalla rannekanava-leikkauksen vuoksi. Sairasvapaa oli aiemmin 6-8 viikkoa, koska työ on fyysisesti raskasta etenkin käsille. Nyt voisin ajatella meneväni mukautettuun työhön neljän viikon sairasvapaan jälkeen.

En tiedä voisiko tämä olla korvaamassa työkokeilua, joka on aika byrokraattinen hakuprosesseineen? Minun tapauksessa työkokeilun myönsi ja maksoi Ilmarinen. Aika näyttää.