moikka!

Mitä sinne taivaaseen kuuluu äitienpäivänä? Oon varma, että jostain sieltä katsot minua. Tunnen välillä läsnäolosi. Minulla on ihan hirveä ikävä sinua tänään. Näät, että minua itkettää. Sinun ei olisi vielä tarvinnut kuolla. Sinulla on nyt isä siellä kaverina ja saatte tehdä siellä unelmamaassa marjareissuja ja kalastaa niin paljon kuin huvittaa. Silti minulla on kauhea ikävä sinua.

Käytiin ostamassa eilen Miian kanssa orvokkeja sun haudalle. Sinisiä, ei missään nimessä keltaisia 🙂 Et tykännyt keltaisista kukista. Käyn istuttamassa orvokit tänään. Hautakivestä puuttuu vielä isän nimi. Juteltiin tänään Miian kanssa siitä. Isän tuhkat lasketaan sitten kesemmällä.

Kaikki jäi niin kesken. Kiitos että saimme nähdä raittiin mummon. Minä arvostin sitä paljon, sinä tiedät sen. Miksi sinun piti sitten kuolla noin vain syöpään? Olen niin helvetin vihainen kohtalolle. 

Minua surettaa tosi kipeesti se, että lapset menettivät tärkeän mummon. A aina kertoo miten olit olit hänen puolella ja puolustit. Hänelle olit tosi tärkeä. Tietysti myänM:lle ja P:lle. Minä päpätin ja sinä myötäelit. Ja ne villasukat. Kiitos varpaanlämmittimistä ja lapasista. Lapset sai toivoa haluamissaan väreissä. Minulla on tuossa useat lapsille tekemäsi, joiden teriä haluaisin pidentää. Olen opetellut kutomaan sukkia. Haluisin kaikin keinoin pitää sinua lähellä. Tuntuu hyvältä muistaa sinut. Aina lapsille synttäri- ja joululahjat. Kyselit etukäteen mikä olisi tarpeen. Se lämmitti sydäntäni ja lämmittää yhä. Muistaminen oli sellainen rakkauden osoitus. Minä muistan sinut ja tykkään sinusta. Aina muistit. Kiitos sulle avusta mitä olemme saaneet.  

Rakas äiti

Ajattelen, että sieltä jostain sä katsot meitä ymmärryksellä ja ajattelet meille hyvää. Isä rinnallasi siellä hymyilette ja lähetätte voimia kun meitä itkettää. Silitätte salaisesti ja annatte meille meille voimia. Huh nyt itkettää niin, että käsistä alkaa lähteä tunto kun ei muista hengittää. Isä viittaa kädellä että voi höpsis, meillä on täällä kaikki hyvin, sinä katsot lempeästi vierellä ja ymmärrät miten tämä suru on edelleen meillä sisällämme. Se hirvittävän syvä kaipaus, joka tulee esiin kun muisto herää. Näitä tunteita tuntuu vaikealta kestää.  

Osaan katsoa taaksepäin meidän hyviä asioita. En ole enää vihainen viinatahroista. Sullakin on varmaan ollut sun omat traumat. Muistan sua ymmärryksellä ja lempeydellä. Mä rakastan sua!!!

Heippa, tuu aina kattomaan meitä! Mulla on ikävä <3 T: NIna