Kumppanina ahdistus

Sisäinen levottomuus on vallannut mieleni ja kehoni. Ajatukset lentävät sinne, tänne ja takaisin. Tunnen sisälläni lakkaamatta vellovaa energiaa, jota puran pysymällä liikkeessä. Pysähtyminen on tullut vaikeaksi. Koska. En. Halua. Pysähtyä. (päiväkirjamerkintä)

Miltä se tuntuu?

Edellisen tekstin olen kirjoittanut päiväkirjaan sellaisena hetkenä kun ahdistus vie vain hallitsemattomasti mukanaan. Ahdistus on ollut osa jokaista päivää. 

Myös fyysiset jännitysoireet ovat kulkeneet mukanani; hampaiden pureminen, koko ajan kipeät hartiat, kaula ja leuat. Hmm, mitä vielä voisi ahdistuneisuuteen liittyä? Unihäiriöt ja adhd:n kaltainen keskittymiskyvyttömyys. Mahakivut. Sitten ajattelen, että no, mikä liittyy mihinkin diagnoosiin? Enhän kirjoita nyt väärin. Ei diagnoosilla oikeastaan ole tässä väliä. Ihan sama, kunhan olo paranee. 

Ahdistus on ruma ja raastava paskiainen joka aiheuttaa tuskaa ja kärsimystä. 

Olen alkanut muistamaan, että ahdistus on aivojeni tuottama tunne ja vain minä voin nyt yrittää pitää ahdistuksen aisoissa. Ottaa siitä niska-perse -otteen hengittämällä. On aika, että selviän ilman lääkkeitä. Voimia ja keinoja on kertynyt reppuun.

Eräs hyvä päivä

Tänään on sunnuntai ja vapaapäivä. Olen kotona. Minua ei ahdista. Tuntuu uudelta ja toiveikkaalta. Keskityn hengittämiseen ja vartalon rentouttamiseen. Katson tv:stä kivaa sarjaa jossa saa nauraa. Neulon mukavassa tuolissa. Välillä katson ikkunasta lumista maisemaa. Ja taas keskityn hengittämiseen. 

Tämä on minun päivä. Elän vain tätä hetkeä ja nautin. Jos alkaa väsyttämään saan sulkea silmät ja nukkua päiväunet. Venyttelen kipeitä käsiä ja hartioita. Oikein hitaasti. Mietin miltä tuntuu. Lihasten kireys ja rentous. Leikin hidastettua filmiä. Kotityöt voi jäädä huomiseen.

Miksi tuli hyvä päivä? Haluan tämän olon uudelleen! Millainen edeltävä viikko on ollut ja mikä auttoi rentoutumaan? Töistä oli useampi vapaapäivä peräkkäin, joten olen nukkunut hyvin. Olen ollut paljon vain kotona. Ei kyläilyjä eikä vieraita.  Kävin salilla kaksi kertaa. Vaikka salille lähtö tuntui vastenmieliseltä, siellä tuli hyvä olo.

En tuskastu vaikka huomenna voi olla taas huonompi päivä. Todennäköisesti onkin. Muistan kuitenkin, että päivä ilman  ahdistusta on mahdollinen minullekin.

Mikä on auttanut ahdistukseen?

Opetan sitkeästi mielelleni hitaampaa ja lempeämpää toimintaa. Ahdistus ja kiihtymys kuluttavat energiaa ja supistavat ajattelukykyä. Töissä ja arjen pyörityksessä on vaikea harjoitella, koska rentoutuminen vaatii minulta pysähtymisen. Käytän hengittämiseen ja rentoutumiseen erikseen aikaa. Koska olen tottunut olemaan jännittynyt ja kiihtynyt, siitä pois opettelu ei tapahdu hetkessä. Kuitenkin koko ajan helpommin.

Pakenen joskus ahdistusta tekemisellä. Esimerkiksi katsomalla sarjoja Netflixistä. Muuhun keskittyminen auttaa kestämään ahdistusta. Netflixin rinnakkaistodellisuudessa katson Jaxin ja Gemman elämää Charmingissa. Ajatukset keskittyvät sarjaan, mutta vartaloni on ahdistunut. Eli muu tekeminen ei auta lopultaan kuin sen hetken.

Vartalon rentoutus onnistu vain ajattelemalla ja hengittämällä. Keskittymällä.

Kaikelle on aikansa ja paikkansa. Väkisin ei voi runtata ulkopuolelta tulevia oppeja käytäntöön. Mieleni ei toimi niin. En ole vapautunut ahdistuksesta vaikka olen vuosia yrittänyt. Ahdistuksesta pois oppimiseen olen tarvinnut turvaa, yritystä ja toistoja. En ole antanut periksi, nyt palikoita loksahtelee paikalleen ja simsalabim, ahdistus alkaa hävitä. Huomaan itse kehoni jännityksen ja pystyn säätämään hengityksen rauhalliseksi noin vain. 

Vaarallinen ahdistus

Joskus ahdistus vain kasvaa ja kasvaa. Ei pysty rentoutumaan vaikka mitä tekisi. Ahdistus, raivo ja tuska vellovat sisällä. Kaikki on päässä sekaisin ja ei ole ratkaisua tai helpotusta. Ajatukset ovat kääntyneet sisälle.

Mieli alkaa keksiä luovia ratkaisuja joiden lopputulos on Kipu. (esim. lyöminen, nälkä, viiltely, raapiminen) Kipu ei kuitenkaan poista ahdistuneisuutta kuin hetkeksi. Kun hengitykset ja rentoutukset tuntuvat lähinnä vitsiltä kannattaa lähteä hakemaan apua lääkäriltä. Joskus pelkkä keskusteluapu ei riitä. Lääkkeet voi olla hyvä apu ja hengähdystauko.