Oioi, voi kun osaisin aina elää kuin viimeistä päivää. Tämä oli juuri sellainen irtiotto turvallisesta ja ennakoitavasta elämästä. Sou jos se näyttää pölhöltä.

uhka vai mahdollisuus?

Intuitiivinen: välittömästi tajuttu, intuitioon perustuva, näkemyksellinen.

Synonyymit sanalle intúitiivinen:  vaistonvarainen epärationaalinen, vaistomainen.

Mä olen turvallisuutta rakastava tyyppi. On kiva kun kaikki on suunniteltu ja aikataulutettu etukäteen. Olen toki aika impulsiivinen, mutta pysyn kuitenkin useimmiten omalla turva-alueella. Ystävä pyysi minua Satu Rinnetmäen Me, Myself & I- tanssiesitykseen. Siinä tanssitaiteilija tanssi ja kertoi minänsä eri puolten ajatuksista. Myös niistä peloista ja huonommuuden tunteista, väheksyvistä ja rankoista sanoista joita mielessä kuuluu. Esitys kosketti sisälläni olevaa heikkoa ja epävärmaa Ninaa ja sisälläni alkoi viriämään vahvuutta.

Minä haluan.

Minä voin.

Minä saan.

Oli hieno kokemus nähdä kuinka hän toteutti itseään häpeämättä ja miettimättä miltä näyttää. Heittäytyen ja luottaen siihen, että kaikki on hyvin. Teki mitä tahtoi. Sisäisen tuomitsevan äänen antamatta vaimentaa liikettä.

Samainen ystävä on kertonut jo aiemmin Rinnetmäen Kehoilua -tanssityöpajasta ja päätin nyt lähteä mukaan. Hyppy tuntemattomaan. Olen Traumamatka-leirillä ottanut ensiaskeleet vaistonvaraiseen tanssiin ja katsonut ehkä vähän kadehtienkin niitä jotka ovat rentoja ja uskaltavat antaa mielen viedä kehoa. Minä jäykkis kontrolloija olen uskaltanut tanssia siellä tuttujen kanssa, mutta tuntemattomien kanssa liikkuminen tuntui aika jännittävältä. Ääni mielessäni sanoi “Jee nyt mennään, kivaa, hauskaa, ei mitään menetettävää” Toinen taas maalasi piruja seinälle:”Oot ihan surkea jäykkä rautakanki ja kaikki nauraa mielessään sinulle, et osaa mitään hyviä mooveja.” Ja näin pois päin. Noh, ilmoittauduin kuitenkin, vaikken ollut ollenkaan vakuuttunut siitä mitä olin tekemässä.

Menin ja yllätyin. Ei siellä ihmiset missään hienoissa sporttitrikoissa olleet, vaan mukavissa rennoissa vaatteissa. Kukaan ei tehnyt pitkiä liitoja ja hyppyjä estradilla. Meitä ohjattiin selkeästi ja turvallisesti. Keskityimme omaan itseemme ja mitä näen, mitä kuulen, miltä tuntuu, mitkä ovat kehoni rajat. Ei ollut helppoa päästää irti kontrollista. Tämä oli hyvin antoisa kokemus. Välillä myös liikuttava, silleen kyyneleisellä tavalla. Olin pajan jälkeen rento ja tunsin ylittäneeni jonkun ison esteen sisälläni.

Jos minä haluan kokeilla jotain uutta, minä voin kokeilla.

Kukaan muu ei minua estä kuin minä itse.

Minä saan uusia kokemuksia elämästä ja sitten voin miettiä tykkäsinkö vai enkö.

Me elämme vain yhden elämän juuri tässä todellisuudessa. Miksi en ottaisi irti siitä kaikkea mikä kiinnostaa ja viehättää. Miksi en kokeilisi hieman pelottavaltakin tuntuvia asioita? Ei ole väliä mitä muut ajattelevat,  vaan minulle on väliä mitä minä tunnen. 

No entä sitten kun ei ole rahaa? Ei oo tolkuttomasti ja ei voi mitään. Maailma on eriarvoinen. Se pitää vain hyväksyä ja etsiä sellaisia tekemisiä joihin raha riittää. Tämä Kehoilua-paja maksaa 10e/kerta ja siellä voi käydä yhdesti tai monesti.

Uskallatko kokeilla uutta? No totta helkutissa 🙂