Luonnossa patterit latautuu

Rakastan asua Kajaanissa. Luonto on joka puolella aivan lähellä. Metsiä, polkuja, lampia ja järviä. Silti saan asua katuvalojen loisteessa. Viiden kilsan sisällä tulee mieleen äkkiä neljä laavua, joissa kaupunkilaiset voi paistaa makkaraa ja katsella ritisevää nuotiotulta.
Osallistun luonnon elämään ruokkimalla pikkulintuja talvisin. Haluan auttaa lintuja selviämään talven yli. Tämä antaa minulle paljon. Olen laittanut ruokintapaikan niin, että näen sen keittiön ikkunasta. Keväällä alkaa parin etsintä ja kesällä saatan sitten kuulla linnunpöntöissä poikasten piipitystä.
Kun kävelee luonnon hiljaisuudessa, alkaa tuntea itsensä aika pieneksi. Omat asiat saavat oikeita mittasuhteita. Luonto on ollut olemassa ennen minua ja tulee olemaan minun jälkeenikin.

Luonto on rauhallinen ja kaunis.

Jokainen hetki luonnossa on ainutkertainen.

Luonto on ystävä.

Viime päivinä se on kuiskaillut minulle kevään saapumisesta.

kaenuulaesta hiljaisuutta

Van käötiimpä paestamassa makkarraa tuolla korvessa. Aattelin antaa hetken siitä hilijasuuesta tarvihteville. Tästä videosta et löyvä jännitystä tae uppeita huippuhetkijä. Vaen raohallista käppäilyä jäällä. Koerat taetaa olla se vaohikkain osa.