Mainitsin talvella kirjan, Hengitys virtaa, jota terapeuttini suositteli. Ajattelin, että saisin ehkä jonkun harjoituksen lisää työkalupakkiin, mutta törmäsinkin perustavanlaatuisen ongelmaan. En osaa hengittää tavallisesti. Osaan 4-7-8 rauhoittumisen. Tiedän että hengitys on tärkeä rauhoittumiskeino. Olen hengitellyt itseni rauhalliseksi lukuisissa mielikuvaharjoitteissa. Mutta entä mun ihan arkinen hengitys?
kuinka sinä hengität?
Pääsin kirjassa kohtaan jossa hengitellään ihan omaan rytmiin ja kuulostellaan sitä. Käden voi laittaa pallean päälle ja se nousee kun hengitän sisään – eipä nousekaan, vaan menee sisäänpäin. Mitä ihmettä, miten se on mahdollista? Miten pallea muka pienenee? Olin aika hämmentynyt. En saanut palleaa nousemaan vaikka kuinka hengitin. Kysyinpä sitten tyttäreltäni, miten hänen maha liikkuu hengittäessä? Jos en nyt ymmärrä jotain yksinkertaista juttua?
-No tietenkin pallea kohoaa, kun vetää ilmaa sisään.
-Jaa, ei mulla nouse?
-Ala-asteella musaope opetti, että hengitetään selässä oleviin happisäiliöihin. Kun hengität sisään niin hengität ilman noihin happisäiliöihin.
Loin kuvan mielessäni ja palleahengitys onnistui minullakin. Huh. Mulla on ollut väärä tyyli. Tyylini on pieni ja jännittynyt, hyvin näkymätön ja levoton. Keskityin ja visualisoin. Happisäiliöt olen muuttanut rennoksi repuksi. Reppu on iso metsäreppu. Sellainen metsänvihreä jossa on nahkaiset suljinremmit ja terässoljet. Isälläni oli aina metsäreissuilla sellainen reppu mukana. Siihen liittyy hyviä muistoja. Jo pelkkä värin ajattelu riittää aktivoimaan ajatuksen rauhallisesta palleahengityksestä.
milloin opin hengittämään?
Nämä on olleet hengityksen osalta rasittavat ja ärsyttävät kuukaudet. En vieläkään osaa hengittää automaattisesti ”happisäiliöihin’. Blogin julkaisu on venynyt ja venynyt ja hienoa lopetusta saan varmaan odottaa vielä pari vuotta. Tämä on opeteltava itse. Hengitystä ei voi opetella vain lukemalla. Täytyy ajatella taas uudelleen. Ja uudelleen. Voin myöntää että välillä ketuttaa, miksi rennon hengityksen oppiminen on näin vaikeaa. Tuntuu ihan pöljältä, etten osaa edes hengittää normaalisti.
”Usein vaatii kuitenkin paljon työtä, kärsivällisyyttä ja aikaa, että alkaa havaita muutoksia olotilassaan ja olemuksessaan. Kyse ei ole vain hengityksestä, vaan yhteyden löytämisestä omaan sisäiseen todellisuuteen, aistihavaintoihin, tuntemuksiin, mielikuviin, tunteisiin, ajatuksiin suhtautumistapoihin ja ihmissuhteissa olemisen tapoihin.” 1)
ajatuksia mitä kirja herätti
Epätasapainoisella hengityksellä on paljon seurauksia. Heräsi paljon kysymyksiä voiko osa pitkään kestäneistä fyysisistä vaivoistani johtua huonosta hengittämisestä? Apuhengityslihakset ovat kokoajan töissä – krooniset hartiakaulaniskajumit, ko. alueen turvotus ja pääkivut. Hengitys suun kautta, että happi riittäisi – uniapneamaskin on oltava kokomaski, nenämaski ei riitä tämän takia? Vatsalihaksisto jäykistyy – epämääräiset mahakivut ja raskasta hengittää.
Kirjassa puhutaan myös hengityksen häiriintymisen syistä. Paljon hyviä ajatuksia:
”Erilaisten hengityspulmien kanssa kamppaileva ei ehkä ole oppinut riittävästi rauhoittamaan itseään. Siihen voi olla monenlaisia syitä.” 1)
Kirja antaisi mahdollisuuden syiden pohdintaan. En kuitenkaan alkanut miettimään syntyjä syviä, vaan olen keskittynyt enemmän tähän päivään. Nyt en enää tarvitse numeroiden laskemista, enkä turvapuuta. Nopeille ”teknisille” rauhottumiskeinoille on ollut aikansa ja paikkansa. Pahat ahdistus/pelkokohtaukset jotka toivat menneisyyden nykyisyyteen ovat hellittäneet. Nyt olen ahdistunut tässä päivässä ja voin muistutella itseäni rauhallisesta tavallisesta hengittämisestä.
Hengityksen kontrollointi ja suorittaminen tietyn hengitystekniikan avulla ei lisää turvallisuutta. Elävyyden, virtaavuuden tai vapauden kokemusta ei voi ottaa hallintaan sen enempää kuin luonnon tapahtumia. Hengitystä voi toki jonkin aikaa rytmittää, syventää tai pidentää haluamallaan tavalla. Kun tämän lopettaa, automaattiset, tiedostamattomat ja mahdollisesti epätarkoituksenmukaiset hengitystavat palaavat. 1)
Suosittelen lämpimästi kirjaa kaikille omaa oloa parantamaan. Kirjassa on asiatiedon lisäksi paljon harjoituksia ja käytännön ohjeita.
1) lainaukset kirjasta Hengitys virtaa – Minna Martin
hengitys virtaa – minna martin
Kirjoittaja psykologi, psykoterapeutti ja työnohjaaja Minna Martin.
https://hengittavamieli.fi/minna-martin/
Löysin myös mielenkiintoisen opinnäytetyön, jossa kerrottiin mm, että arvio epätasapainoisen hengityksen esiintyvyydestä on psyykkisesti ahdistuneilla 80%! Miten lantionpohjalihakset liittyvät epätasapainoiseen hengitykseen? Tai SI-nivelen kipu? Opinnäytetyö on suunnattu fysioterapeuttiopiskelijoille, joten sisältää paljon lääketieteellistä asiaa. En ole elämäni aikana törmännyt somaattisella puolella fysioterapeuttiin tai lääkäriin, joka olisi kiinnittänyt huomiota hengitykseen. Tästä voi etsiä itselleen apua ja auttaa itse itseään.
Hengitysfysioterapian perusteet
Itseopiskelumateriaalin tuottaminen fysioterapiaopiskelijoille
LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU
Sosiaali- ja terveysala Fysioterapian koulutusohjelma
Opinnäytetyö
Syksy 2015
Katri Leevilä
Emmi Manninen
Meeri Pohjalainen
Suvi-Tuulia Saukkola
Linkki: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/103434/Leevila_Katri.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Kuvat Nina Karjalainen
Viimeisimmät kommentit