Vanha arpi maastoutuu ihoon. Hiljalleen niin ihon, kuin mielen avohaavat kuroutuvat kiinni ja muuttuvat kestäviksi pinnoiksi. Ajatustyö on siirtynyt syihin ja mietteisiin kuinka voin auttaa omia nuoriani väistämään vaarallisia karikoita.

miten takaisin oikealle ladulle?

Kuinka minut olisi saatu pidettyä pois hankaluuksista?  Kuinka olisi saanut pidettyä pois ryyppäämästä ja keskittymään koulunkäyntiin? Luojan kiitos silloin ei ollut huumeita saatavilla joka kadunkulmassa. Minä olin silloin ja tänäkin päivänä nuori on naiivi ja luottavainen. Lapsi ja nuori on helpommin johdateltavissa kuin aikuinen. Elämänkokemusta ei ole. Jokainen nuori sukupolvi luulee tietävänsä maailman menon paremmin kuin aikuiset.

Sattumuksilla on sormensa pelissä ja vaikka miten parhaansa vanhempana tekisi, se ei välttämättä riitä. Voi kun huumeet häviäisivät maapallolta! Aina ei voi nuorta pelastaa. Se kannattaa vanhempien muistaa ja olla itselleen armollinen. 

Vanhemmat ja läheiset voivat luoda nuorelle mahdollisuuksia nykyhetkessä ja ajatuksia hyvästä tulevaisuudesta. Kuinka luoda mahdollisuuksia? Tehdään nuoren kanssa asioita. Puhutaan tulevaisuudesta ja keskustellaan miten nuori aikoo tavoitteeseensa päästä. Kerrotaan omasta aikuisuudesta ja mitä olisi tehnyt toisin. Kuunnellaan nuoren mielipiteitä asioihin. Olet tärkeä, autan sinua, kuuntelen ja arvostan sinua. 

Vanhempana kysellään aktiivisesti missä olet, minne menet, minä haluan soittaa sinne onko kaikki varmasti niin kuin sanot. Käydä vaikka ovella juttelemassa kaverin vanhempien kanssa vaikka nuorta miten hävettäisi. Ei ummisteta silmiä ja luoteta liikaa. Nuoret ovat todella hyviä valehtelemaan. 

Olin äidin kyydissä pimeänä talvi-iltana. Äiti sanoi minulle: En tiedä mitä sinun kanssa teen. Pitäisikö sinut laittaa  nuorisokotiin? Ajattelin mielessäni, että laita vaan, haluaisin mennäkin. Mutta jos pikkusiskoni jää kotiin miten hän pärjää kännäävien vanhempien kanssa? Lupasin parantaa tapani.

Ei minua laitettu minnekään. Kaikki jatkui kuten ennenkin.

Lastensuojeluilmoitus on seuraava pykälä. Omasta lapsesta voi tehdä lastensuojeluilmoituksen. Parempi ennemmin kuin myöhemmin. Tässä vanhemmat saavat kasvatustukea viranomaisilta ja nuori huomaa, että hänen asiat eivät ole yhdentekeviä vanhemmille ja nuori lopultaan toivottavasti ymmärtää, että hänestä välitetään.

alisuoriutuja – kaukana loistava tulevaisuus

Mitkä isot ja pienet asiat ovat vähentäneet itseluottamustani ja johtaneet alisuoriutumiseen? Vielä ala-asteella olin kiitettävä oppilas. En käsitä miten minuun on voinut rakentua niin syvä epäluottamus ja arvottomuus itseäni kohtaan. Tunne, että olen huonompi kuin muut. En osannut enää yläasteikäisenä nähdä itseäni esimerkiksi opettajana tai jonakin muuna aikuisena jota kunnioitetaan ja kuunnellaan. Olen pohtinut näitä asioita paljon omien lasteni kasvatustaipaleella. En sano, että kaikilla nämä asiat vaikuttaisivat tulevaisuuteen. Puhun vain omista kokemuksistani ja tunteistani. 

Vähävaraisuus

Ei laskettelua, ei soittoharrastusta. Ei ulkomaanmatkoja. Häpesin Ladaamme. Häpesin vanhoja vaatteita joulujuhlassa. Häpesin halpaa kopiolelua. Olen asunut koko lapsuuteni ja nuoruuteni kaupungin vuokra-asunnossa. Oli ihana käydä kavereiden kotona omakotitaloissa. Pidin heitä rikkaina. He asuivat tavoittamattomassa maailmassa. Vähävaraisuuteen ei usein ole ratkaisua. Pysyvä harrastus on tärkeä! Harrastuksen turvaamiseksi voi kysyä Diakonian Kotimaan Apua, sekä kysyä mummojen, ukkien ja kummien halua auttaa.  

Kasvatustyylinä vanhempia totellaan piste

Pienenä opin aina mukisematta tottelemaan vanhempia. Tämä kostautui myöhemmin.

6-vuotiaana kokeilin olla tottelematta ja siitä seurasi koivuniemenherraa niin minulle kuin pikkusiskolle. Parempi ratkaisu olisi olla keskustelu miksi tein niin ja kotiarestia. Lapsen pitää saada uhmata, kiukutella ja itkeä.

Oma tahto alkoi nousta murkkuiässä ja kapinoin kaikin keinoin. Teiniä onkin jo paljon vaikeampi laittaa aisoihin 🙁

Syli ja läheisyys pitää olla varauksetta saatavilla. Lapsen pitää saada kasvaa huomioituna yksilönä voimakkaaksi ja rohkeaksi. Lapsen pitää saada uhmata, kiukutella, raivota ja itkeä. Kaikki tunteet ovat kotona sallittuja.  

Vanhempien juominen

Alkoholi teki heistä “vieraita” ja luotaantyöntäviä. Inhosin vanhempiani kun he olivat humalassa. En halunnut tuoda kavereita viikonloppuisin kotiin, kun vanhemmat saattoivat olla humalassa. Kotona ei ollut kiva olla viikonloppuisin. Se on nuoren tuurista kiinni tarjoaako ajanviettopaikkaa ja yhteistä tekemistä kaverin vanhemmat vai aikuisten ryyppyporukka. 

Vanhempien matala koulutustaso

Nopeasti töihin pääseminen oli hyvä asia. Muutin pois kotoa kauppakoulun jälkeen 17-vuotiaana ja menin kauppaan töihin. Se oli silloin mielestäni oikeaa aikuisuutta. Hah, 17-vuotias on vielä ihan keskenkasvuinen. Lähipiirissä ei ollut mallia korkeakoulutuksesta. 

Raiskaus, seksuaalinen hyväksikäyttö ja fyysinen väkivalta

Nämä kolmen vuoden sisällä tapahtuneet rikokset, ollessani 14-16 vuotias, tekivät mieleeni syvän arvottomuuden, likaisuuden ja häpeän tunteen. Olisin tarvinnut Järeämpää psykiatrista hoitoa.

arvet vanhenee

Aiemmin vihasin ja halveksuin tuota valkotukkaista kilttiä tyttöä, miten tyrikään nuoruutensa. Nyt tunnen jo sääliä ja rakkautta tuota keskenkasvuista teiniä kohtaan, joka olisi tarvinnut enemmän apua ja ohjausta aikuisilta.

Kuvat Nina Karjalainen